Alkuun "harjoitelkaamme kehräämään"-raportti:

Kaivoin eilen villanyssäkät esille ja aloin hommiin. Istutin isomman lapseni leikkimään legoilla, pienempi makasi viltillä lumoutuneena rukinpyörän villistä menosta. Isompikin hipsi nopeasti istumaan viereeni seuraamaan kun "äiti ajaa trukkia". =)) Automies on automies... Lupaava alku - tarkoitan tällä sitä että sain yleensäkin rauhan kokeilulleni. Siihen se hyvin mennyt osuus päättyikin. Takkua takun perään, villahahtuvia ja katkenneita "langan"pätkiä leijumassa pitkin kämppää. Päätin mennä siitä mistä aita on matalin ja kaivoin hahtuvalankakiekon esiin. Yksi säie kiinni alkunaruun ja kehräämään. Johan onnistui! Saa kai sitä vähän huijata kun tarkoitus on hyvä... Pääsinkin kiinni juonesta ja rytmistä ja sainpahan tehtyä ohuen ohutta villalankaa! Ihan hemmetin kierteistä ja kovaa, mutta ai että olen siitä lapsellisen ylpeä.

Tadaa!


Tänään siirryin astetta vaativampaan, siihen villamöykyn langaksi saamiseen. Hahtuvalangalla harjoittelu oli ilmeisesti tehnyt tehtävänsä koska lankaa sinne rullalle ilmestyi. Möykkyistä mutta ihan oikeaa. Ja pojat seurasivat taas toimitusta hartaina vieressä. Varmaan jotain pelonsekaista kunnioitusta kun äiti leikkii omia leikkejään... Ehhheh.

Nyt olin saanut kahta laatua lankaa - ohuempaa ja paksumpaa ja eri värisiä vielä. Pääsin kokeilemaan kertausta. Toivon todella että kertaus on opintojen äiti kertaamisessakin, nyt siitä ei tullut yhtään mitään. Kippuraa ja möykkyä, sekasotkua ja solmuja. En tajua koko touhusta yhtään mitään. Selvitin lankoja monta kertaa, kokeilin eri suuntiin ja tekniikkaa hakien mutta ei. Nyt mulla on Möykky.

Alkuun (no joo, ehkä muutaman kymmenen sentin matkalta, mutta kuitenkin) lähti kertauskin ihan kivasti menemään, mutta tässä jo on solmukippura päässyt rullalle asti.


The Möykky. Tästä ei voi päästä kuin ylöspäin.


Muuta mukavaakin lupailin otsikossa. Sain lahjoituksen joka sai mut onnesta soikeaksi. Näiden parissa on vierähtänyt muutama tovi. Päässä hyrrää ja ideat törmäilevät toisiinsa. Ihania kirjoja!


Loppuun vielä ajat sitten valmistunut bolero. Pilkahduksen siitä olen jo esitellytkin. Se on hirmuisen hyvä päällä, väri ei vaan ole hyvä. Etenkin noitten hihansuiden kanssa tökkii pahasti. Ajattelin antaa väripesun, musta tuntuu että bolero voisi toimia viininpunaisena. Ja anteeksi taas tämä kuvanlaatu, kamera on kirottu jo monesti hornantuuttiin.