Syyskuisesta postauksessa oli kurkistuskuva villatakintekeleestä. Nyt se on valmis, vihdoikin. Pitkään lojui odottamassa toisen hihan kiinnittämistä, nyt tartuin toimeen ja ompelin sen kiinni. Ihan kiva. Ei mikään tajunnanräjäyttävä ihanuus mutta asiansa ajaa, siis lämmittää ja piristää mieltä. En tajua, miksi tein noin pitkän: Helma liehuu pohkeitten puolivälissä, enkä ole koskaan pitänyt pitkistä villatakeista. Saattaa olla että jossain vaiheessa pätkäisen takin tylysti vähän lyhyemmäksi.