Jouluaattoaamun pyörityksessä tunsin itseni tarpeettomaksi nukuttaessani vauvaa unille terassille. Silmiini sattuivat kranssiin tarkoitetut risut, jotka olivat odottaneet siinä kuistin nurkassa ties kuinka kauan tekijää, ja pakko oli aattoillaksi saada oveen koriste. Kun tuli vieraita ja kaikkee... Väänsin siis kiukulla, sormet jäässä tällaisen koristuksen. Koivun oksaa ja kultapiiskun raatoja silattuna Tiimarin hopeaspraylla. Ihan kiva, vaikka kiireessä tehty onkin. Pupu on vanha, istutin sen vain katselemaan maisemia kranssiin.