Koitan piiskata itseni piirtämään. Olen laiminlyönyt kyniä, värejä ja pensseleitä tarpeeksi monta vuotta. Sen jälkeen kun lapset syntyivät, piirtäminen ja maalaaminen vain jäi. Taitoni ovat ruosteessa, mutta eiköhän tämä tästä. Lupaan kertoa kuvana ainakin yhden hetken elämästäni päivittäin. Josko saisin tällä lupauksella vauhtia harjoituksiin.

Kuin huomaamatta Kissa muutti meille. Yhtenä päivänä se vain ilmestyi, ja siitä lähtien se on tullut käymään viimeistään illalla. Sillä on keltainen pörröpää ja iloisen punainen häntä. Se kulkee pöytien alla maukuen ja kissamaisesti käkättäen ja tekee pesiä sohvatyynyvuoriin. Joskus se piiloutuu verhon taakse ja vaanii siellä pahaa aavistamatonta ohikulkijaa. Sitten se hyökkää ja käkättää ja maukuu. Useimmiten se on kuitenkin oikein kiltti kissa. Ja ne hyökkäyksetkin ovat yleensä täynnä märkiä pusuja.

kontataan