Aika väritöntä soppaa tällä Valion ohjeella, mutta nopeatekoista ja ihan hyvän makuista. Alkuperäisen ohjeen mukaisesti tuoretta persiljaa käyttämällä olisi toki vähän värikkyyttä soppaan saanutkin. Näkkärin kanssa syötiin, ruisleipä sopii myös. 

400 g naudan jauhelihaa

1,5 l vettä

2 lihafondikuutiota

150 g täysjyvämakaronia

400 g pakastemaissia

mustapippuria myllystä

2 tl kuivattua persiljaa (tai 1 dl tuoretta)

70 g tomaattipyreetä

1 prk (250 g) Koskenlaskija Ruoka & Dippi voimakas

Ruskista jauheliha pannulla rasvassa. 

Kuumenna kattilassa vesi ja lihafondikuutiot, lisää jauheliha. Kun vesi kiehuu, lisää makaronit, ja anna kiehua hiljalleen, kunnes makaronit ovat lähes kypsiä. 

Lisää kaikki loput ainekset ja anna kiehua vielä pari minuuttia. Tarkista maku. Tarjoile ruisleivän tai näkkärin kanssa. 

TAUSTAA

Taiteen perusopetusta koskeva lakiesitys HE 115/2026 on nyt eduskunnan käsittelyssä. Helsingissä on vajaat 50 taiteen perusopetuksen oppilaitosta joista noin 25 on musiikkioppilaitoksia. Näistä 12 saa tuntiperusteista valtionosuutta. 

Helsingin kaupunki on virkamiestyönä valmistellut muutoksia kaupungin tpo-toimintaan lakimuutoksia ennakoiden. Kulttuurijaosto teki päätöksen lakkauttaa kaupungin myöntämät opetuksen järjestämisluvat 31.7.2027 mennessä, koska niiden lainvoimaisuutta on kyseenalaistettu. Tämä koskee noin 30 oppilaitosta. Vaikka asian käsittely siirrettiin lautakuntaan, se ei poista ongelmallista tilannetta. 

KENTÄN TILA EPÄSELKEÄ

Valmistelu on tehty virkatyönä. Marraskuussa 2023 perustettua tpo-yhteistyöryhmää ei ole otettu keskusteluun mukaan, eikä sitä ole kutsuttu koolle helmikuun jälkeen. Kentän asiantuntemusta ei ole kysytty. Cupore teki kyselytutkimuksen tpo-toimijoille viime syksynä, mutta sen tuloksia ei julkistettu.

Muutoksista johtuen kaikki helsinkiläiset tpo-oppilaitokset joutuvat hakemaan toiminta-avustusta vuodelle 2027 kaksi kertaa, ensin ajanjaksolle tammi-heinäkuu ja sitten uudelleen loppuvuodeksi. Taiteen perusopetusta annetaan lakisääteisesti oppilaitoksissa ja mille tahansa oppilaitokselle tällainen ennakointiaika on äärettömän lyhyt. 

TPO PALVELUNA KAUPUNKILAISILLE

Muutosten myötä olisi hyvä tarkastella koko tarjontaa kaupungin näkökulmasta. Tpo-oppilaitokset tarjoavat opetusta siellä, missä on kysyntää. Tpo-harrastamisen määrä vaihtelee tutkitusti (2016 alkaen) paljonkin kaupunginosien välillä. Kaupunki on pyrkinyt ohjaamaan tarjontaa toiminta-avustusten painotuksilla, mutta vaikutuksia ei ole tutkittu.  

Kaupunkilaisia parhaiten palveleva toiminta lienee sellaista, että toteutetaan opetusta mahdollisimman kattavana lähipalveluina, ainakin varhaisiän taidekasvatuksen osalta. Koska musiikkioppilaitoksia on noin 25, olisi mielekästä saada enemmän lähiopetuspisteitä eri kaupunginosiin ja keskittää pääopetuspisteitä eli nykyisiä varsinaisia oppilaitoksia harvempaan. 

MUUTOKSESSA MAHDOLLISUUKSIA 

Koska jotkut oppilaitokset ovat jäämässä ilman opetuksen järjestämislupia ja toisilla OKM:n myöntämät opetusluvat jäävät voimaan, voisi olla mielekästä toteuttaa oppilaitosyhdistymisiä siten, että mahdollisimman moni oppilaitos voi jatkaa alv-vapaata toimintaa. Muutoin alv-velvollisuus tarkoittaa merkittävää taloudellisen saatavuuden heikkenemistä tai hölmöä taloudellista lisätukea kaupungilta verokulujen kattamiseen.  

Keski-Helsingin musiikkiopisto, Kallion musiikkikoulu ja Resonaari ovat toteuttamassa vuoden 2027 aikana oppilaitosten yhteenliittymisen. Sekä valtion että kaupungin rahoitukset lähitulevaisuudessa tulevat näyttämään, onko inklusiivisen, saavutettavan ja tavoitettavan taiteen perusopetuksen aikakausi jo mahdollinen. 

HELSINKIIN LISÄÄ VALTIONOSUUTTA

Yhdistymisten myötä Helsinki voisi saada tulevaisuudessa enemmän valtionrahoitusta taiteen perusopetukseen. Käytäntö on ollut, että lisää valtionosuutta on myönnetty sellaiselle oppilaitokselle, joka osoittaa toimivansa yli nykyisen valtionosuustuntimääränsä. Muualta Suomesta vapautuvat valtionosuustunnit voivat siirtyä Helsinkiin järkevien ratkaisuiden myötä. 

OppilaitosyhdIstymisissä tällainen tilanne syntyy luonnollisesti, kun ilman valtionosuutta toimiva oppilaitos onkin yhdistyttyään samaa oppilaitosta valtionosuutta saavan oppilaitoksen kanssa. 

RAHOITUS

Lakiuudistuksessa etenkin musiikkioppilaitosten taloudellinen saavutettavuus on suuressa vaarassa. Valtionosuuden muutoksissa muihin taiteenlajeihin valuvat valtionosuudet uhkaavat valtionosuusoppilaitoksia ja arvonlisäverovelvollisuus uhkaa ilman valtionosuutta toimivia oppilaitoksia. Mahdolliset yhdistymisetkin aiheuttavat paineita uuden oppimäärän toteuttamiseen siirryttäessä ja johtavat taloudellisiin haasteisiin. 

Tpo-oppilaitoksilla on enintään kolme tärkeää rahoittajaa. Ne ovat valtio, kunta ja oppilaiden perheet. Valtion ja kunnan rahoitusmuutokset heijastuvat suoraan oppilaiden perheiden kukkaroihin. Oppilasmaksut Helsingissä ovat valtakunnan korkeimmat ja Helsingin tuki per capita on vain puolet Vantaan ja Espoon tuesta taiteen perusopetukselle.

LOPUKSI

Uudistuksia ei voi toteuttaa, ellei niihin panosteta. Helsinki voi toimia taloudellisen saatavuuden, yhdenvertaisuuden ja segregaation ehkäisemisen edistämiseksi. Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta voi toteuttaa näiden edistämistä, jos se on sen arvojen mukaista. 

Helsingillä olisi mainio tilaisuus olla koko Suomen suunnannäyttäjä hyvin toteutetun taiteen perusopetuksen mahdollistajana. Pitkällä tähtäimellä tpo toimii hyvien ja sitoutuneiden kaupunkilaisten kasvualustana. Se kannattaa – monella eri tavalla. 

Helsingissä 18.9.2026 

Petri Aarnio, rehtori 
Keski-Helsingin musiikkiopisto

Markku Kaikkonen, johtaja

Resonaari

Ella Rosenlund, rehtori
Kallion musiikkikoulu

Kemiönsaari on ihan tuossa Turun etelä- tai ehkä kaakkoispuolella. Salon kaupunki on myös lähellä. Se on käytännössä ihan kiinni mantereessa ja niinpä se ei erotu saareksi samalla tavalla kuin Ahvenanmaa. Kemiönsaari on Suomen neljänneksi suurin saari. Melkein koko saari on yhtä Kemiönsaaren kuntaa, jolla on siis sama nimi kuin saarella. Ihan saaren pohjoisosa kuuluu Salon kaupunkiin. Saarella asuu kuutisentuhatta asukasta, joista vajaa 70 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Sen kyllä huomasi, koska meni minne vaan ja esitti asiansa ruotsiksi, sai myös vastauksen ruotsiksi.  

Saarella on kolme pientä keskuskylää - Kemiö, Taalintehdas ja Kärra (Dragsfärdin kirkonkylä), mutta pääosin se on melko harvaan asuttu. Maisemiltaan se on kumpuileva ja siellä on paljon peltoja ja toki metsiä. 

Meidän majapaikkamme oli ihan saaren eteläosissa Kasnäsissa. Siellä on satama pieneveneille, mutta sieltä lähtee myös saariston yhteysaluksia eli sellaista vilkasta meriliikennettä siinä varmasti ainakin kesällä on. Keskellä aluetta on pieni spa, missä rouva kävi uimassa ja hieman poreilemassa, mutta kovin pikkuinen ja ehkä vähän jo vanhanaikainen se kuitenkin oli. Ensimmäinen päivämme kohteessa oli vallan sateinen, joten ihan mukavasti rouva sai illan siinä kulumaan. Minä katsoin huoneessamme liigamatsin.

Asuimme muutaman huoneen käsittäneessä rivitalotyyppisessä rakennuksessa. Niitä oli siinä niemennokassa useampia. Huone oli iso ja siellä oli myös parvi eli helposti siinä olisi 4-5 matkustajaa mahtunut. Merelle päin oli suuri ikkuna. Muuten se oli tavallinen hotellihuone.

Söimme aamiaisen, ekana iltana päivällisen ja  pari lounasta, mitkä täyttivät kyllä syömisen tarpeen hyvin. Seisovasta pöydästä haettiin. Näin syksyllä keskellä viikkoa ei enää noissa kohteissa ole juurikaan matkustajia ja niinpä ei todellakaan tarvinnut jonotella yhtään.

Emme varsinaisesti tehneet mitään ihmeellistä. Verkkaista meininkiä koko oleskelu. Ajelimme pari kertaa Taalintehtaalle kahvilaan ja kauppaan, mutta varsinainen tutustumiskohde oli  Söderlångvikin kartano, joka oli taiteilija Amos Anderssonin kesäpaikka. Iso ja hieno talo, missä oli upeita taideteoksia nähtävillä. Kotimatkalla käytiin Matildedahlissa, missä käytiin jokunen vuosi sitten kesäloma-ajelulla.

Kasnäsiin ajettaessa ylitetään upea Lövön silta, joka on korkeimmillaan 19 metriä. Upeat näkymät molemmin puolin.

Ylikännö hoitaa itse hallintojohtajan työt lähes kokonaan tekoälyn avulla ja teknisen puolen muu henkilökunta heidän johtajansa työt. Kunnan päiväkodin johtaja kertoi saavansa tekoälyllä sekunneissa työvuorolistat, kun se ennen vei häneltä päiväkausia.

Ylikännö arvioi tekoälyn voivan korvata jopa 20% julkisen sektorin töistä ja sehän tietäisi lähtöä sadoille tuhansille.

Miten sitten kunta voi selvitä, kun se ei saa verotuloja, pohti kunnanjohtaja. Keskimääräinen kunnallisvero on 7.57%, joten eihän se kunta ole soteuudistuksen jälkeen saanut muutenkaan paljon mitään omia verotuloja, vaan kaikki raha on ollut valtionapuja.

Näin ollen tekoäly korjaa nopeasti ne liian suuret julkisen sektorin menot. Samoin kunnanjohtaja pohtii miten joku 20- 30 vuotta julkisella sektorilla työskennellyt voi löytää töitä!

Ne löytävät sitä samalla tavalla kuin metsäteollisuuden loppumisesta, maatalouden alasajosta, telakka-, paperi- ja rakennusteollisuuden, sekä monien muiden alojen siirtymisestä ulkomaiselle halpatyövoimalle johtuen työnsä menettäneet ovat löytäneet töitä.

Ne eivät siis löydä mitään, kunnes maahan tulee viimeinkin hallitus, joka määrää kaikki jeesus nasaretilaiset, foinikialaiset, virolaiset, polakit ja muut vierashenkilöt lähimpään verotoimistoon verolle pantaviksi!

Suomessa tehdystä työstä maksetaan verot Suomeen ja ulkomaalaista työvoimaa ei yksinkertaisesti saa palkata, jos kotimaista löytyy. Nythän kunnat ovat olleet suurimpia halpatyövoiman käyttäjiä. 

Se tarkoittaa myös alipalkkauksen kriminalisointia ja siitä annettavan sama rangaistus kuin törkeästä raiskauksesta. Lähimmälle esimiehelle ja johtajille se, mutta myös yritykselle minimissään 100.000 euron sakko.

Mutta eihän meidän tarvitse kuin siirtyä johonkin Australian malliin ja alkaa noudattaa niitä jo meillä ennestäänkin voimassa olevia lakeja.

Helsinki vaatii aina itselleen kaikki verovaroin maksetut ja ylläpidetyt julkiset laitokset ja näin muu Suomi rahoittaa kaupunkia. Sitten raitiovaunut se tilaa Puolasta, koska niistä 1.600 miljoonasta olisivat Skodalle annettaessa kaikki verotulot menneet Pohjois- Suomeen.

Hesarin pääkirjoituksessa myönnetään suoraan kyseessä olleen lähes rikollista päätöksentekoa, lahjuksia ja oikeuslaitoksen sekava lausuntokin mitätöi itse itsensä. Skoda ei saanut edes valituslupaa ja siinäkin luultavasti lahjotut tuomarit.