Olen palanut halusta kirjoittaa tänne. Jotenkin vain tuntuu, että ilman kuvia ei ole kiva kirjoittaa - ja kuvia en ole ehtinyt ottaa koko kesänä muusta kuin jälkikasvustani action-tilanteissa. Aika ei vain ole riittänyt käsityökuvien napsimiseen. Koitan ryhdistäytyä, olen kaivannut bloggaamista kovin paljon. Paljon olen tehnyt, muutama huono kuva muutamasta tekeleestä. Luonnosahan nuo ovat mahtavampia kuin mahtavia. ;)

Oivalle tein pellavaisen paidan joskus viime toukokuussa, taskun yksityiskohdat ovat pojan itsensä valitsemia ja kauluksen ja hihojen huolittelu vuosikertakangasta mummini vanhasta mekosta.



Pääkallohelmi on huutonetistä, ihan loistavia kutistettuja päitä. Ihan miun maun mukkaan - ja poikanikin, ilmeisesti.

'

Nooa sai lippiksen joskus alkukesästä. Siitä tuli kovin rakas - edelleen vängätään, miksi nyt pitää laittaa lämpimämpi hattu päähän.



Pellavaiset haalarit valmistuivat myöskin Nooalle, samalla idealla kuin olen tehnyt mekkoja. Prototyyppi pojalleni, muutamia olen ommellut myyntiin.

<>



Ai niin juu, ehkäpä paras uutinen tänä vuonna, tai elämässäni: Pääsin Taikkiin opiskelemaan tekstiilitaidetta! Woohoo! Tästä tulee minulle ammatti!