Enää ei pärjää pelkällä collegehupparilla, mutta äitiyspakkauksen kevyttoppiksessa vauvaparka hikoilee kuin pieni possu. Etenkin ergossa tai liinassa ollessaan. Ajattelin tehdä fleecehaalarin, mutta kangaskaupassa bongasin tuon tekonurmen ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Taitaa sekin jonkun sortin fleeceä olla, pinta on vain tuollainen ruohikkoinen. :D

Haalarista tuli syötävän söpö (vaikka vuoritrikoo olisi voinut olla jotain toista, mutta menee se noinkin kun tuota kerran oli kotona valmiina), mutta turhauttavan epäkäytännöllinen. Miksiköhän edes tein tuolla kaavalla, vaikka muitakin haalarikaavoja on käsitylehdet pullollaan. Kaipa se oli niin syötävän söpö siinä lehdessäkin... Puutteet ovat juuri ne ilmeiset, jotka arveluttivat mua jo ennen kaavojen leikkaamista: Huppua ei saa kiristettyä ja kaula jää täysin suojatta. Lisäksi kylkiin jää raot alas kun ei ole vetskaria eikä kangas mene siitä ihan alhaalta päällekkäin. Höh. Ei tässä muuta voi sanoa. Ilman muuta tulee käyttöön mutta harmittaa kun olisi voinut suoraan tehdä käytännöllisemmän. No, tekemällä oppii. Kevääksi tehdään paranneltu versio.