Ompelukone on laulanut pitkästä aikaa. Omppu on ruinannut pitkään itselleen potkupukua yökkäriksi - kun pikkuveljelläkin on. On joo, mutta pikkuveli onkin 75-senttinen pätkä. Ei 110-senttisiä potkupukuja löydy mistään valmiina, ei edes kaavoina. Laps parka on odottanut kärsivällisesti kun minä olen aina vaan sanonut että joo joo, kyllä mä jossain vaiheessa teen sen... Vihdoin koitti sekin päivä, intouduin kai olemaan reipas kun kuulin päässeeni yo-kirjoituksista todennäköisesti läpi. Jee! Tein kaavat, Oiva valitsi itse kankaan. Suostuttelin pojan luopumaan pitkistä lahkeista jalkaterineen, hihatkin sain lyhentää. Kun on tulossa kesä ja kaikkee... Ette voi uskoa, kuinka onnelliseksi voi yksi pyjamahaalari tehdä pienen pojan. =)

Uuden dinohatun tein juuri sopivasti kevään tuloon. Ei tätä ehditty käyttää kuin pari hassua kertaa... Tässäkin on Ompun taiteellista silmää käytetty värivalinnoissa.

Nooa sai paidan uusiokäyteystä mekosta. Voi itku noita mun valokuviani... Tässä näkyy muotoa:

Ja tässä kankaat paremmin: